Billnäsissä aloitettiin rautaruukki toiminta 1600-luvun puolivälissä
Billnäsin rautaruukki perustettiin vuonna 1641, kun Suomen vuorimestari Carl Billstenille oli myönnetty perustamislupa. Toiminta aloitettiin Lohjan Ojamosta löytyneen malmiesiintymän varaan, minkä laatu todettiinkin heikoksi, joten malmin kuljetus alkoi melko pian Ruotsista.
Paikaksi valittiin Mustionjoen toiseksi alimman kosken kohta, missä oli valmiiksi 6 metriä korkea kallioköngäs (ei siis tarvinnut tehdä suuria patorakennelmia) ja paljon metsää ympärillä (polttopuu ja hiilen valmistuksen raaka-aine olivat vieressä).
Kulkuyhteyksiä tuki ruukin lävistänyt Suuri Rantatie (nykyinen Kuninkaantie). Raudan ja malmin kuljetus tapahtui lähellä sijainneen Pohjanpitäjänlahden satamapaikan, Skurun kautta.
1700-luvulla käytiin selviytymistaistelua ja tehtiin uutta nousua
Isonvihan ja sen miehityksien aikaa elettiin 1700-1721 ja se toi raskaat ajat Suomen nuorelle teollisuudelle. Ruukit vain seisoivat ja rappeutuivat. Venäläiset ryöstivät ruukkien irtaimiston. Rutto tappoi ruukkilaisia.
Uuteen nousuun lähdettiin, kun Hising (aateloituna Hisinger) suku osti Billnäsin, Fagervikin ja Skogbyn ruukit vuonna 1723.
Tuotannon laskua ja kasvua 1800-luvun aikana
Malmi kuljetettiin Billnäsiin 1800-luvun alkuun saakka Ruotsista. Vuosisadan alussa koko vanhan rautaruukin tulevaisuus oli uhattuna. Billnäsin vanha tuotantomenetelmä ei kyennyt kilpailemaan suurten eurooppalaisten ja amerikkalaisten tehtaiden kanssa.
Ruukin päätuotteen, eli kankiraudan tuotanto kasvoi ruukin uudistuksien ansiosta, 1850-luvun tienoilla. Myös mm. nauloja, kirveitä, lapiota ja hevosenkenkiä taottiin. Koska kotimainen myynti oli vähäisempää, niin tuotteet myytiin pääasiassa Tallinnaan, muihin Suomenlahden etelärannan kaupunkeihin ja Pietariin.
Fridolf Leopold johdatti Billnäsin ruukin tuotannon kasvuun uudistuksilla
Uusille urille alueen saattoi F.L. Hisinger, kun hänestä tuli uusi Billnäsin ruukin omistaja vuonna 1883. Hän rakensi vanhojen pajojen tilalle uudistetun teollisuuslaitoksen. Uudistetuilla menetelmillä laitoksessa valmistettiin massatuotantona mm. ovenkahvoja, kirveitä (1890-luvulla oli 40 eri mallia), vasaroita ja hakkuja. Laadukkaat tuotteet saavuttivat hyvän maineen ja valmistusmäärien kasvu oli tasaista. Yksi suurempia uuden tuotannon nostajia oli Venäjän armeijan suuret työkalu tilaukset. Ruukin huippu vuotena 1915 työntekijöitä oli 1072.
Konttorikalusteiden valmistuksella siirryttiin 1900-luvulle
Billnäsin konttorihuonekaluina tunnettujen kalusteiden valmistus alkoi vuonna 1909 ja sitä riitti aina 1950 -luvulle.
Vientiyhteydet katkesivat itään ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja päämarkkina-alueeksi tuli kotimaa. Billnäs liitettiin osaksi Fiskars yhtiötä ja mm. työkalujen valmistus jatkui vanhoissa tehdashalleissa.
Teollinen toiminta ehtyi 1980 -luvun puolivälissä, kun vanhan rautaruukin rakennukset eivät enää soveltuneet kehittyneen teollisuuden käyttöön. Mainitusta syystä vuonna 1983 Pohjan kunta perusti Kiinteistö Oy Pohjan Ruukkiteollisuus nimisen yhtiön, minkä tehtävänä oli tehtaan toiminnan ehtymisen jälkeen upean ruukkimiljöön säilyttäminen ja kehittäminen. Yhtiö osti valtion tuen turvin Billnäsistä noin 60 rakennusta. Historiallisesti arvokkaan ruukkimiljöön säilyttäminen ja kunnan monipuolisen elinkeinoelämän kehittäminen olivat yhtiön tärkeimmät tehtävät. Jatkuvien taloudellisten ongelmien kanssa yhtiö on pyrkinyt hoitamaan mainittuja tehtäviään ja toiminta jatkuu edelleen.
Ruukin alueella ja rakennuksissa tarjoillaan 2000-luvulla “ruukki komediaa”, tehdään töitä ja lenkkeillään
Nykyään vanhan ruukin rakennuksissa toimii mm. hotelli, kahvila ja ravintola. Ympäristöstä ja läheltä löytyy myös mm. rakennusapteekki, kirpputori ja varaosapankki. Lisäksi Billnäs faneille löytyy myös museovoimalaitos, huonekalu putiikki ja mahdollisuus asua vanhoissa ruukkilaisten asunnoissa. Kesäisin entiset ruukkilaiset pyörivät alueella muistelemassa vanhoja ja käyvät katsomassa entisiä kotejansa riesaksi asti nykyisille Billnäsiläisille.
Alueella järjestetään vuosittain useita valtakunnallisia ja paikallisia tapahtumia, kuten esim. Antiikkimarkkinat ja perinteinen Wanhan ajan ruukkijoulu. “Ruukki komediaa” tarjoaa juuri tuo turismi, kun mm. 1700-luvulla rakennettujen talojen vierestä löydät 2000-luvun autoja.
Billnäsin kaunis ja satumainen ympäristö on myös suosittu lenkkeily ja retkeily paikka. Koko Billnäsin ruukin aluetta on mahdollisuus ihailla lippukallion huipulta, minkä kupeesta löytyy kylän vanhimmat, vieläkin asuinkäytössä olevat rakennukset.
Tämä reportaasi on kirjoitettu Pro Billnäss ry (https://probillnas.fi/historia/) kotisivuilta löytyineiden tietojen perusteella.
Teksti ja kuvat: Kimi Lehtineva