Tähän kysymykseen etsitään vastausta Pispalan Saunafestivaaleilta.
Kuuntele tunnelmia saunojen ja musiikkifestivaalin yhdistävästä tapahtumasta Tampereen Pispalasta

Nämä asiat ja paljon muutakin sinun tulee tietää planeetalla, jonka ilmaston ja ekosysteemin romahtamisesta on tullut suuri bisnes.

Yhä useampaa tuotetta mainostetaan ekologisuudella. Osta tämä ja pelasta planeetta. Sehän on erittäin hyvä askel parempaan, jos tuotteet tehdään ekologisemmin. Mutta kuinka paljon ihmisiä viedään harhaan?

Pikkuhiljaa suurempi joukko ihmisiä on tiedostanut planeetan tilan. Kasvisruokavalion yleistyessä Amazonin soija ja Indonesian poltettujen sademetsien palmuöljystä valmistettuja tuotteita alkaa ilmestymään kaupanhyllyille koko ajan enemmän.

Tiedostavan ihmisen täytyy olla tarkkaavainen. 

Biodiesel on kyllä puhtaampaa polttaa, mutta mistä se on peräisin?
Palmuöljyä, soijaa, sokeriruokoa hävitetyistä sademetsistä?
Kaasu tulee venäjältä ja rahoittaa sotaa.
Akku mineraali kaivokset tekee pahaa tuhoa luonnolle, niissä harvoissa paikoissa planeettaa, joista niitä saadaan louhittua.
Millä tavoin sähkön on tuotettu? Kolmekymmentäkuusi prosenttia maailman sähköstä on edelleen hiilellä tuotettu, eikä biopolttoaineet välttämättä ole ympäristöystävällisiä.

Käytännössä mikään kuljetus ei ole ympäristöystävällistä, mitä enemmän kilometrejä sitä suurempi hiilijalanjälki syntyy.
Siirtyminen sähköautoihin avaa triljoonien eurojen markkinat. Arviot siitä, missä vaiheessa uusi sähköauto on uutta öljyllä kulkevaa autoa ympäristöystävällisempi, vaihtelee. Joka tapauksessa liikutaan sadan tuhannen kilometrin yläpuolella. Sähköntuotanto vaikuttaa tulokseen huomattavan paljon. Uusiutuvilla luonnonvaroilla, kuten tuulella tuotettava sähkö nopeuttaa tähän tulokseen pääsemistä ja toisaalta hiilellä tuotettu sähkö tekee sähköautosta vähemmän ympäristöystävällisen polttomoottoriin verrattuna.
Akkuteollisuus ja akku mineraalien louhinnan ympäristövaikutukset, puhumattakaan työntekijöiden orjuutta vastaavista olosuhteista on erittäin ongelmallinen sähköautoihin siirryttäessä. On arvioitu,  että noin kaksitoista miljoonaa tonnia sähköajoneuvojen pattereita poistuu käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Mitä niille tapahtuu sen jälkeen?
Akkuteknologia odottaa vielä läpimurtoa, jotta sähköstä olisi polttomoottorin korvaajaksi. Samoin maailmanlaajuisesti hiilisähkö pitäisi saada korvattua uusiutuvilla energioilla.
Paras on ajaa autot loppuun, on myös olemassa esimerkiksi mahdollista kerätä ilmasta hiilidioksidia ja muuntaa sitä polttomoottoreille sopivaksi ilman suurempia moottori muutoksia. Pääseekö tämänkaltaiset läpimurrot häiritsemään näitä triljoonien eurojen markkinoita?

Paras vaihtoehto on lähes aina paikallinen tuote ja paikallinen kausittainen ruoka lähikaupasta.

Vaikka fair trade ja organic sertifikaatit on suhteellisia niiden antamaan kuvaan orgaanisesta tai viljelijän osuudesta. Vaikka joitain väärinkäytöksiä tapahtuu, sertifikaatteja kuitenkin valvotaan. Esimerkiksi kotimaista luomu sertifikaattia valvotaan tarkasti. Enemmän siinä miettii, että mitä se toinen tuote, jossa ei mitään sertifikaattia ole. Onhan esimerkiksi isot suklaa korporaatiot syytteessä lapsiorjien käyttämisestä viljelyksillään. 

Tekstiiliteollisuus on maailman toiseksi suurin saastuttaja öljyteollisuuden jälkeen. Työntekijöitä pidetään orjuuden kaltaisissa oloissa. Öljystä valmistetuista vaatteista irtoavat mikromuovit kulkevat sateen mukana pohjoisnavalla ja  päättyvät syntymättömän lapsen istukkaan. Muovia on joka puolella, se menee pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi, kulkeutuen tuulten ja sateiden mukana kaikkeen ja kaikkialle.

Maailma on vaatteita pullollaan. Hyvää tavaraa on kierrätyskeskukset ja muut käytetyn tavaran kaupat  täynnä, ei kun sinne kiertelemään. Sen jälkeen vaihtoehtona on luomu pellava, puuvilla tai hamppu Fairtrade sertifikaatilla.

Paras tapa suojella planeettamme on olla ostamatta mitään ja kun jotain ostaa,  etsii hyvää käytettyä. Ruokavalinnoissa kannattaa suosia paikallisia lähellä tuotettuja tuotteita ja valita luomua aina kun se on mahdollista. Kyllä se sähköpyörä ja vielä paremmin polkupyörä voittaa autoilun ja minkä tahansa julkisen kulkuvälineen kaupungeissa alle kymmenen kilometrin matkalla, missä lajissa tahansa. Se on nopein, ympäristöystävällisin ja samalla tulee ylläpidettyä kuntoa. Mitä muuta voimme tehdä? Pitää ääntä yllä?

Sademetsät katoaa kun ihmiset pyyhkii takapuolensa Amazonin kaadetussa sademetsässä kasvatetun eukalyptuspuun paperiin. Edellisenä iltana nautitun palmuöljy snacksien jälkeen. Pesten hiuksensa illalla palmuöljyllä ja lisäämällä palmuöljyä voiteena iholle.

Parempi olla tietoinen mitä asiat ympärillä ovat, mistä ne tulee miten ne on tehty. Kysymällä, lukemalla ja pohtimalla asiat kyllä selviää, vaikka maailma hyvin monimutkainen onkin. Valtameri syntyy pisaroista ja yksittäisen ihmisen valinnat luovat kokonaisuuden.

Teksti: Eero S

Kuvat: PsymBatik

Lähteet:
https://www.theguardian.com/environment/2021/aug/20/electric-car-batteries-what-happens-to-them

https://www.theguardian.com/global-development/2021/feb/12/mars-nestle-and-hershey-to-face-landmark-child-slavery-lawsuit-in-us

Miksi mennä tai olla menemättä armeijaan? Onko vuosi palveluksessa parasta aikaa elämässä vai älytöntä leikkikoulua aikuisille ihmisille? Mielipiteitä on joka lähtöön, mutta mitä palvelukseen astuminen oikeasti on ja mikä on sen perimmäinen tarkoitus? 

Nuoret miehet saavat ensimmäisen kosketuksen maanpuolustukseen lähellä kutsuntaikää, kun postilaatikkoon ilmestyy kutsuntakirje. Useille se on jännittävä, ajatuksia herättävä ja jopa pysäyttävä hetki. Mieli alkaa jo vaellella sukulaisten kertomuksilla ja aseella ampumisella. Monesti seuraava kysymys joka herää nuorten mielissä on “onks pakko” tai “ois täs ny muutaki”. Poikkeuksiakin tietenkin löytyy. Minut sijoitettiin reserviupseerikurssille Haminaan, jonne saapui varusmiehiä ympäri Suomen eri varuskunnista. Kurssilla oli monia varusmiehiä, joiden sukulaiset olivat sotilas ammateissa. Siellä palvellessani huomasin monien motivaation ja tavoitteiden olevan vielä reilusti omiani korkeammalla.

Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä. Naisille armeija on vapaaehtoinen. Yle kirjoittaa vuoden 2019 tilastojen perusteella että kyky ja halu varusmiespalvelukseen on laskussa. Koko maan keskiarvo on 73,5 prosenttia.   

  Suomen armeija on nimensä “puolustusvoimat” mukaisesti puolustukseen suunniteltu sotilasorganisaatio. Sen tarkoitus on turvata Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä. Se takaa valtion ja kansalaisten turvallisuuden sodan aikana. Se suojelee Suomen itsenäisyyttä ja tarjoaa kansalaisille n.12 500 työpaikkaa. Puolustusvoimat on elinehto itsenäisyyden ja vapauden säilyttämiselle Suomessa. Puolustusvoimien arvoja ovat isänmaallisuus, ammattitaito, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luotettavuus sekä yhteistyö. 

Oman kokemukseni mukaan armeija opettaa nuorta hallitsemaan tunteita, kestämään vastoinkäymisiä sekä henkistä painetta. Puolustusvoimien kantahenkilökunta, sekä varusmiesjohtajat testaavat varusmiehiä nähdäkseen kenestä on materiaalia sodan ajan joukkoihin. Parhaiten suoriutuvia ja oikean asenteen omaavia sijoitetaan johtotehtäviin. Tiukilla aikamääreillä, fyysisillä testeillä, jatkuvalla käskytyksellä ja ajoittain ravintoa, sekä unta minimoimalla saadaan tarvittava yleiskuva sotilaasta ja mihin tehtävään hänet voidaan sijoittaa. Oma slangi ja huumori on myös olennainen osa armeijaa ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Itselle palvelukseen astuminen oli selviö. Suvussa on lottia ja veteraaneja, joten koin armeijan käymisen velvollisuutenani sekä jaan puolustusvoimien arvot. 

Tutustuin armeija-aikana useisiin varusmiehiin, joiden motivaatio armeijan palveluksessa ei ollut kovin korkealla  ja minua yllätti kuinka positiivinen vaikutus armeijan käymisellä oli heidän omiin elämiin. Muutama varusmies pääsi eroon huumeista palveluksen aikana ja monet saivat ensi kertaa elämässään tarvittavan määrän päivittäistä liikuntaa ja hyvän vuorokausirytmin.

 Toki jonkinlaista reippautta tulee olla selviytyäkseen sotilasorganisaatiossa ja saadakseen siitä oppeja sekä eväitä tulevaisuutta varten. Täten ollen suosittelen armeijaa kaikille, joilla on vähääkään mielenkiintoa, velvollisuuden tunnetta tai kokeilunhalua. On toki hyviä syitä olla menemättä armeijaan. Kapteeni Timo Miettinen Maavoimien esikunnasta Mikkelistä kertoo Ylelle, että erilaiset mielenterveysongelmat ovat varusmiespalveluksen lykkäysten ja vapautusten suurin yksittäinen syy. Itse koen, että mikäli ei ole yhtään motivaatiota ja olet suorastaan armeijan vastainen, on silloin syytä valita siviilipalvelus. Olen tämänkaltaisiin tapauksiin varusmiesjohtajana törmännyt ja kumpikaan osapuoli ei kohtaa tarpeitaan, mikäli tällainen henkilö pysyy palveluksessa. Palveluksen estävät fyysiset vammatkin ovat syy jättää asepalvelus väliin ja niistä tulee olla lääkärintarkastuksessa rehellinen.

Suosittelen armeijan käymistä kaikille sukupuolesta tai iästä riippumatta. Se on ainutlaatuinen ja kasvattava kokemus, josta voi jäädä elinikäisiä kavereita ja muistoja. Suomen kokoisella ja väkiluvultaan pienellä valtiolla ei voi ikinä olla liikaa reserviläisiä!

Lähteet: Puolustusvoimat.fi, https://puolustusvoimat.fi/tyo-ja-koulutus, https://yle.fi/uutiset/3-11217159, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438

Teksti: Vili Himberg

No mitä tarkoittaa mielenterveyshäiriöt? Mielenterveyshäiriössä henkilön mieliala, tunteet, ajatukset ja ihmisen käytös haittaavat ihmisen normaalia toimintakykyä, ihmissuhteita ja aiheuttavat ihmiselle kärsimystä. Vakavammat mielenterveysongelmat voivat lamaannuttaa ihmisen täysin. Mielenterveysongelmia on olemassa monia erilaisia, mutta yleisimmät opiskelijoiden keskuudessa on ahdistuneisuushäiriöt sekä masennus. 

THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan  diagnosoidun ahdistuneisuushäiriön sekä masennuksen osuus on melkein kolminkertaistunut vuodesta 2000 alkaen. Mistä tämä johtuu? Onko olemassa seikkoja, jonka takia yleistyvyys on lähtenyt niin hurjaan nousuun?

Vuodesta 2000 tähän vuoteen asti on tapahtunut monia tapahtumia maailmalla, jotka ovat voineet vaikuttaa opiskelijoiden stressitasoon. Hyvänä esimerkkinä koronaepidemia, joka vaikutti myös omaan opiskeluun lukion aikana. Nopean ajan sisään jokainen opiskelija on omassa huoneessa tuijottaen läppärin näyttöä, eikä saatu nähdä opettajia tai omia luokkakavereita. Myös kokeet piti tehdä etänä. Kaikki abi jutut jouduttiin suunnittelemaan uudestaan/ perumaan kokonaan.

Mielenterveysongelmista puhutaan mediassa nyt todella paljon laajemmin ja avoimemmin kuin ennen, joka saattaa vaikuttaa diagnoosien nousuun, sillä ihmiset tietää asiasta nyt enemmän ja osaavat tunnistaa omat oireet paremmin. Avun hakeminen on nykyään myös helpompaa netin avulla. Nykyään mielenterveysongelmat ovat enemmän normalisoituja, eikä ole enää niin vahva tabu kuin ennen.     

Opiskelijat joutuvat sietämään monista eri lähteistä tulevaa painetta ja stressiä. Deadlinet, kokeet, mahdolliset ihmissuhteet ja rahahuolet ovat yleisimpiä syitä opiskelijoiden stressitason nousuun. Stressitason nopea ja jyrkkä nousu saattavat altistaa mielenterveyshäiriöille. Myös ihmisen tausta, kuten lapsuus ja mahdolliset traumat saattavat altistaa mielenterveyshäiriöille.

Ihmisiä on erilaisia ja jotkut sietävät stressiä ja painetta paljon paremmin kuin toiset. Terveyskirjaston nettisivujen mukaan joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä ja joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavemman masennusjakson.  

Miten opiskelijan mahdolliset mielenterveysongelmat vaikuttavat työn jälkeen? Masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja muut mielenterveysongelmat voivat hankaloittaa oppimista ja opinnoissa etenemistä. Moniin mielenterveyden ongelmiin  liittyy muutoksia tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa ja usein vaikeuksia ilmenee erityisesti muistamisessa ja keskittymisessä. 

Voidaanko mielenterveysongelmia jotenkin ennaltaehkäistä? THL:n nettisivuilla mainitaan muutamia ehkäisy tapoja, kuten esimerkiksi ihmissuhteiden parantaminen, päihteiden vähentäminen, avun tarjoaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja elinympäristön kehittäminen mukavemmaksi.  

Masentuneena ihminen voi kokea itsensä täysin voimattomaksi, jonka takia energian taso voi olla vähäinen. Omien voimavarojen mukaan muiden ihmisten kanssa sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on tärkeää. Avun etsiminen on myös tärkeää. Apua voi etsiä netistä esimerkiksi mielenterveystalo.fi, josta löytyy 24/7 apua chatti. Samalta sivulta löytyy myös paikka- ja palveluhaku, jonka avulla voi etsiä oman paikkakunnan terveysasemien yhteystiedot tai etsiä apua tiettyyn ongelmaan. Paikka- ja palveluhausta löydät mielenterveys- ja päihdepalveluita.

Mielenterveysongelmia voidaan kuitenkin yrittää ennaltaehkäistä edellä mainituilla tavoilla. Vaikka mielenterveysongelmista ei välttämättä täysin pääse eroon psykologien ja psykiatrien avulla, niiden kanssa voi oppia elämään ja niitä tunteita on mahdollista oppia käsittelemään. 

Kirjoittaja: Jenni Sjöholm

Lähteet: THL.fi, mielenterveystalo.fi, mieli.fi, nyyti.fi

Kuvat: pixabay.com

Tässä podcastissa kolme paikallista; Kaisa Ukonmäki, Tuomo Puumala ja Sirkka Silvonen kertovat nykyään Alajärveen kuuluvasta Lehtimäen alueesta, siellä asumisesta sekä paikan ainutlaatuisuudesta.

Toimittanut: Jani Hakomäki.

Musiikki:
free-stock-music.com
Purrple Cat – Calm Waters
Purrple Cat – Sand Castles
Purrple Cat – Moving Landscapes
Ghostrifter – Official Waiting

Käytetty Creative Commons BY-SA 3.0 lisenssin ehdoilla.

Tuotteiden laatu ja myymälän visuaalinen ilme ovat suurimmat vahvuudet second hand-kaupoille. Useimmiten niissä myydään vain vaatteita, jonka takia vanhojen vaatteiden myyjät sekä ostajat kerääntyvät helpommin näihin, kuin sekalaisille kirpputoreille. Kuka tahansa voi vuokrata liikkeestä rekin, yleensä viikoksi tai kahdeksi, ja jättää myymisen osaavan henkilökunnan harteille, joka ottaa n. 10% provision. Vaatteiden hinnoittelu tehdään itse.

Vastuullisemman kuluttamisen puolesta

Humalistonkadun Dirty Hippies on second hand- ja lifestyle-liike, jossa on käytettyjen vaatteiden lisäksi hyllyjä kosmetiikalle ja kodintavaroille. Dirty Hippiesin perustajat, eli “hipit” Minttu ja Eeva painottavat eettisyyttä tuotevalikoimassaan.

Perustajat ovat ennen yrittäjyyttä tehneet töitä monella eri alalla. Eeva on aiemmin työurallaan ollut “fast fashion” eli pikamuotiketjujen leivissä. 

 “Siitä on noin kymmenen vuotta, jolloin lähes heti alkoi tuntua, että muotimaailman eettisyydessä on isoja aukkoja. Vuosi vuodelta tuli tietoisemmaksi siitä”. Muodin suuryrityksiä on kritisoitu nopeasta mallistosyklistä aiheutuvasta luonnonvarojen tuhlaamisesta sekä usein kehitysmaissa olevien tehtaiden työntekijöiden huonosta kohtelusta. Dirty Hippiesin synnyttyä Eevalle oli helpotus päästä tekemään töitä, jotka kohtaa omien arvojen kanssa.

“Hipit” ovat jo pitkään matkustaneet yhdessä, ja saaneet reissuilta vaikutteita oman liikkeen perustamiseen. Aiemmat kokemukset ovat muovanneet myymälän sellaiseksi kuin se nyt on. “Tavoitteena olisi luoda ympäristö, jossa ihmisten olisi helpompi tehdä parempia ja harkitumpia ostosratkaisuja arjessa”. Kaikki kosmetiikka- ja kodintuotteet ovat ekologisesti tuotettuja ja vegaanisia.

Eettiset arvot näkyy myös Mintun tekemässä hyväntekeväisyystyössä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Dirty Hippies tukee edelleen tuotoillaan Mintun vanhaa työpaikkaa Pro Animals Finland ry:tä, joka vapaaehtoisten voimin auttaa kodittomia koiria.

Kiertotalous ja kotimaisuus kunniaan

Vaatteet ovat tietysti tulleet myyntiin tavallisten turkulaisten kodeista ja kosmetiikkaosastolta löytyy lukuisia lähellä tuotettuja ja suunniteltuja tuotteita. Mintun ja Eevan kriteerit ovat tarkat: vegaanisuutta, paikallisuutta, laadukkuutta ja ympäristöystävällistä zero waste-periaatetta he arvostavat erityisesti.  

“Pääsääntöisesti haluamme suosia kotimaisia tuottajia”, sanoo Eeva. “Mitä lähempää sen parempi”.

Vaikka second hand-myymälöitä on tullut lisää kohtalaisen paljon lyhyessä ajassa, niiden välillä ei ole Eevan mukaan varsinaista kilpailua. “Liikkeet tukevat toisiaan, kaikkien välillä on vain lyhyt kävelymatka ja suosittelemme aina asiakkaille muitakin second hand-myymälöitä. Uskon, että muutkin tekevät samaa”. Myös tavalliset kirppikset ovat samassa tiimissä: “Jos tässä joku häviäjä on, niin mieluusti se kertakäyttökulttuuri ja pikamuoti”, Eeva toteaa. 

Usein second hand-liikkeitä yhdistää ainakin yksi asia: pyrkimys luoda viihtyisä myymäläympäristö. Eeva on vaatekaupan johdon lisäksi ollut töissä visualistina, joten liikkeen sisustamiseen ei ole tarvinnut pyytää ulkopuolista apua. Dirty Hippiesistä on saatu kodikas ja hyvin sen arvojen näköinen kauppa. Se on piirre, josta pitää niin asiakas, kuin rekin vuokraajakin. Liika glamour on jätetty pois. “Täällähän on 90% kierrätettyä ja loput 10%, esimerkiksi rekit ja puujalat itse tehtyjä”. Eeva kertoo kassankin olevan kierrätettyä tavaraa. “Myymälässä saa näyttää siltä, että kaikki ei ole aivan uutta ja pränikkää, sillä sitähän ne eivät ole”. 

Teksti ja kuvat: Sisu Saivosalmi

Estetiikka ja konkretia keskeisessä osassa

Turussa toimiva Round Sound Records myy käytettyjä vinyylejä. Sen valikoimaan kuuluu enimmäkseen “mustaa rytmimusiikkia” eli jazzia, soulia, hip-hoppia, reggaeta ja funkkia. Liikkeen omistaja Felix Manell on kyllä huomannut levyjen nousseen suosion, mutta ei kutsuisi sitä välttämättä vielä trendiksi: “Kyllä vinyyli jonkin verran elää nousukautta, mutta ei se mitään mainstreamia vielä ole. Ehkä vähän liikaakin on mediassa asiaa hehkutettu.” Felixillä ei toistaiseksi ole nettikauppaa, jonka kautta uskoisi saavuttavansa asiakkansa nykyistä helpommin. 

Round Sound Recordsissa käy paljon erilaisia asiakkaita: “On keräilijöitä, Dj:t, musiikki fiilistelijöitä ja musiikin tekijöitä, jotka ostavat levyjä samplaamista varten.” Ihmiset käyttävät monia eri musiikin formaatteja ja niille kaikille on oma aikansa ja paikkansa Felix mainitsee. 

Felix uskoo, että vinyylien suosio liittyy paljolti estetiikkaan ja ihmisten haluun omistaa jotain konkreettista. Levyjen tuntuma, kansitaide ja vanhan paksun pahvikantisen jazzlevyn tuoksu ovat esimerkkejä siitä, mikä saattaa houkutella levyn ostoon: “Siihen syntyy pelkän musiikin lisäksi aistillinen elämys.” Hän myös kertoo, että levykokoelma voi olla kaunis sisustuselementti. 

Asiakasta ajatellen kaikki on otettu huomioon. Levyt ovat siististi esillä ja liikkeessä on hyvät levysoittimet kuuntelua varten. Felix kannustaakin asiakkaita ottamaan pinon levyjä ja kuuntelemaan niitä ennen ostopäätöstä.

Myyntiluvut puhuvat puolestaan

Turussa jo pitkään toiminut 8raita levykauppa myy sekä vinyylejä että CD-levyjä. 8raidan omistaja Fredrik Johansson on ollut alalla pitkään ja osaa oman kokemuksen kautta kertoa vinyylien suosiosta. Kun liike avattiin 14-vuotta sitten, heillä oli vinyylejä, mutta hyvin marginaalinen määrä. Tilanne muuttui muutamien vuosien päästä: “Kymmenen vuotta sitten vinyylien nousun alkoi huomaamaan ja noin kuusi tai seitsemän vuotta sitten se ohitti CD:n myynnin meidän liikkeessä.” 

Uusien julkaisujen kohdalla vinyylin osuus myynnistä on noin 95%. Pienen kysynnän takia Fredrik ei enään osta uusia julkaisuja CD-levyinä. Käytettyjä levyjä tarkastellessa luvut ovat hieman tasaisemmat.

Vinyylien kerääminen voi olla hauska harrastus, mutta soittimen hankinta on iso sijoitus. Clas Ohlsonilta voi saada soittimen 50 euron hintaan, mutta se saattaa pilata levyt ja äänentoisto ei ole kehuttava. “Hyvää levysoitinta ei saa alle 300 eurolla”, Fredrik mainitsee. Jos hyvästä 70-luvun soittimesta on pitänyt huolta, niin se on edelleen hyvä. Monet ovat vieneet soittimensa talteen kellariin tai ullakolle, jossa ne ovat altistuneet kylmyydelle ja kosteudelle.

Vaikka CD-levyjen aika tuntuu olevan ohi, on mielenkiintoista nähdä onnistuuko sekin formaattina tekemään samanlaisen uuden nousun, kuin vinyylit. Fredrikin mielestä se ei ole mahdottomuus, mutta vain aika voi näyttää: “Muistan vielä 90-luvun alussa CD:n tultua, kun kaikki kaverit veivät vinyylit divariin. Niistä sai noin 10 markkaa per kappale. Tällä hetkellä CD-levyistä saa noin euron kappaleelta.” CD:t yleistyivät vuosina 1993-2000. Tuohon aikaan julkaistut vinyylit ovat harvinaisia, koska ihmiset ostivat uutta formaattia eli CD:tä. Sama voi tapahtua CD-levyille, jotka on valmistettu viimeisen viiden vuoden aikana. “En ole kuitenkaan ostamassa kaikkia tarjolla olevia CD-levyjä johonkin varastoon ja toivo, että niistä saisi paljon rahaa 20-vuoden päästä”, Fredrik sanoo.

Vinyylien suosiolle on vaikeaa määrittää yhtä tiettyä syytä. Estetiikka, musiikin konkretia, tunnelma, keräilyarvo, historia ja moni muu tekijä vaikuttavat siihen. Vinyylit ovat edelleen 2020-luvulla varteenotettava musiikin kulutuksen tapa ja on vaikea sanoa hiipuuko niiden suosio koskaan.

Teksti ja kuvat: Akseli Kuvaja

19- vuotias Jutta Koli on yksi heistä, joka kantaa ylpeänä sateenkaarilippua olallaan Pride tapahtuman aikana. Hänelle se on yksi vuoden tärkeimmistä tilaisuuksista. Aattelle on pyhitetty viime vuosina kalenterista oma viikko, jopa kuukausi. Tällöin yhteiskunnassa käydään paljon keskustelua seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, asemasta ja kohtelusta.

Liedosta kotoisin, nykyään Turun kakskerrassa asuva Jutta Koli kertoi läheisilleen ensimmäisen kerran pitävänsä samaa sukupuolta olevasta henkilöstä ollessaan 13-vuotias. Jutta kertoo vanhempien olleen alkuun hieman skeptisiä, kun hän paljasti kiinnostuksensa kohdistuvan samaan sukupuoleen. “ He varmasti pohtivat nuorta ikääni, eivätkä ottaneet ajatuksiani vakavasti. Lukion toisella luokalla keskustelimme uudelleen, jolloin tilanne oli eri “, hän tuumii.  Jutta painotti silloin, että hän oli vuosien varrella saanut ajatuksilleen vain enemmän varmuutta.  “ Ymmärsin seksuaalisen suuntautumiseni silloin, kun katselin esimerkiksi tv- sarjoja. Katseeni ei kiinnittynyt lainkaan poikiin, vaan tyttöihin “, hän toteaa.

Jutta saa usein kuulla muilta ihmisiltä kommentteja siitä, miten hän ei vaikuta homoseksuaalilta. Tämä aiheuttaa hänessä suurta ihmetystä, sillä hän toivoisi ettei ketään lokeroitaisi stereotypioiden mukaan. Hänen yksi suuri toive on, että ihmiset kohdattaisiin kaikki omana itsenään, sellaisina kuin he ovat.

Tapahtuma, jossa värikkäät liput liehuvat tasa-arvon puolesta

Pride tapahtuman ja aatteen yksi tunnusmerkeistä on sateenkaarilippu. Tämä symboloi ajatusta siitä, että kaikki olisivat yhdenvertaisia riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. 

“ Minun mielestäni tapahtuma on erittäin tarpeellinen, sillä seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä ei kohdella tasavertaisesti “, Jutta kertoo. Hänen mukaansa on tärkeää, että vuodessa on edes yksi viikko tai kuukausi, jolloin heidän asiat otetaan vakavasti. “ Minulla on oikeus pitää kumppaniani yleisissä tiloissa kädestä kiinni ja vaihtaa esimerkiksi halaus hänen kanssaan ilman pelkoa siitä, että joutuisin nälvimisen tai pahimmassa tapauksessa väkivallan kohteeksi “, hän sanoo. Jutan mukaan tapahtumassa nostetaan hyvin esille heidän asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa, sillä kaikki eivät ole tietoisia seksuaalivähemmistöjen asioista. “ Asiat eivät muutu, jos niistä ei koskaan puhuta ääneen “, hän toteaa. 

Jutan yksi toive on, ettei pride tapahtuman sanoma katoaisi yritysten ja brändien markkinoiden varjoon. “ Monet yritykset hankkivat uskottavuutta ja lisää tuloja priden avulla, tällöin tapahtuman varsinainen sanoma jää bisneksen varjoon“, hän kertoo.

Pride on noussut viime vuosina tärkeäksi tapahtumaksi nuorille. Jutta kokee yhdeksi olennaiseksi asiaksi saada nuoremmille sukupolville Suomeen sellaiset oltavat, että he voivat omana itsenään elää turvallisessa ja hyväksytyssä elinympäristössä. 

“ Aiemmat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat sukupolvet ovat ehkä tottuneet syrjintään. Mielestäni olisi tärkeää, että tulevaisuudessa nuoret saisivat kasvaa sellaisessa yhteiskunnassa, jossa tämä ei olisi edes vaihtoehto “, hän huomauttaa. 

Seksuaalivähemmistöjen muuttuva asema 

Jutta kokee ettei hän ole ollut sama ihminen sen jälkeen, kun hän oli kertonut pitävänsä tytöistä  ja alkoi elävää avoimesti lesbona. Hän ymmärsi todellisen asemansa Suomessa. Häntä ei kohdella tasa-arvoisesti.  Jutta kertoo, että koki itsensä löytämisen alkutaipaleella jopa hieman vihaa heteroseksuaaleja kohtaan. “ Syyksi vihalle olen tunnistanut kateuden. Olin kateellinen heitä kohtaan, jotka saivat pitää kumppaniaan kädestä kiinni julkisella paikalla, ilman mitään heihin kohdistuvaa pilkkaa “, hän toteaa.

Kauan ennen Jutan syntymää niin maailmalla kuin Suomessakin seksuaalivähemmistöjen  asema oli vaikea. Vielä pitkään 1900-luvulla  homous oli lain mukaan rangaistava rikos. Sen harjoittamisesta saatettiin  tuomita jopa sairauden varjolla pakkohoitoon mielisairaalaan.  

Hän kertoo olevansa erittäin tietoinen seksuaalivähemmistöihin kohdistuvista ongelmista menneillä vuosikymmenillä. Jutta myöntää olevansa enemmän kuin tyytyväinen siihen, että asiat ovat menneet paljon parempaan suuntaa viime vuosina. Seksuaalivähemmistöjen historiaa tutkineena hän toteaa, että on myös onnekas kun saa elää 2010- luvulla eikä viisikymmentä vuotta sitten “ Nykyään voimme solmia jopa avioliiton kumppanimme kanssa, ennen ajatus siitä olisi ollut pelkkä haave”, sanoo Jutta.

Niin kuin monet varmasti ajattelevat, myös Jutan mukaan elinoloja voi aina parantaa ja kehittää. Hänen mukaan olisi yhteiskunnallisesti palkitsevaa, jos esimerkiksi kouluissa opetettaisiin heidän asemastaan ja historiastaan. Myös seksuaalivalistuksesta koulujen terveystietojen tunneilla olisi hyvä varmistaa, että jokainen nuori oppisi ymmärtämään omaa seksuaalisuuttaan ja identiteettiään paremmin. “ Mielestäni olisi hienoa, jos se olisi kaikkien asia, eikä vain niiden joille se kuuluu”, hän toteaa. 

Kaikenlaiset kohtaamiset koskettavat

Jutta kertoo kohdanneen elämässään kaikenlaista, niin hyviä kuin huonojakin ihmis kohtaamisia. Seksuaalivähemmistöön kuuluvat henkilöt saavat osakseen paljon vihaa, mutta voivat myös parhaimmillaan tuntea olonsa todella rakastetuiksi.

“ Pahimmillaan olen joutunut kohtaamaan sellaista kiusaamista, mikä meni todellakin henkilökohtaisuuksiin”, toteaa Jutta. Hän kertoo myös, että ihmiset ovat saattaneet vältellä häntä vain sen takia, kun hän pitää samaa sukupuolta olevista ihmisistä. Toisten ihmisten suhtautuminen on herättänyt hänessä suurta itseinhoa ja epäilyä ja pelkoa siitä voiko hän koskaan olla missään oma itsensä. “ Minulle on kuitenkin vastoinkäymisten jälkeen kasvanut paljon paksumpi nahka “, Jutta sanoo päättäväisesti.

Hänen mukaan saman ajatus- ja arvomaailman omaavien ihmisten ympäröimänä on erittäin rakastettu olo, ja yhteenkuuluvaisuuden tunne. “ Heidän seurassaan kykenen olemaan täysin oma itseni ilman pelkoa siitä, että minut tuomittaisiin “, toteaa Jutta.

Rakkaus on rakkautta

Vielä haastattelun lopussa Jutta haluaa korostaa erityisesti nuorille sitä, etteivät he pyrkisi määrittämään omaa identiteettiään seksuaalisen suuntautumisensa kautta. Hän rohkaista heitä ajattelemaan, että homous ei ole luonteenpiirre, ja kaikkien pitäisi etsiä itseään rauhassa. 

“Minun mielestäni rakkaus on rakkautta, miksi rakkaus olisi koskaan väärin “, Jutta ihmettelee. Hänen mukaan jokaisen tulisi pyrkiä elämään omannäköistä elämää, kuuntelematta turhaan muiden mielipiteitä. Jutta korostaa ettei ole olemassa määriteltyä lakia sallitulle rakkaudelle. Siksi hän toivoo, että yhteiskunta rakentuisi tulevaisuudessa sellaisista palasista, missä kaikki voivat hengittää turvallisin mielin samaa ulkoilmaa toistensa kanssa.

Teksti ja kuvat: Hanna Kammi-Rahnasto