Blogi – MEDIA JA TAIDE https://wearepo.paasikiviopisto.fi Paasikivi-Opisto Fri, 02 Jun 2023 08:48:54 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=7.1.3 https://wearepo.paasikiviopisto.fi/wp-content/uploads/2019/11/cropped-PO-Icon-32x32.png Blogi – MEDIA JA TAIDE https://wearepo.paasikiviopisto.fi 32 32 Sademetsiä vihreään muoviin pakattuina https://wearepo.paasikiviopisto.fi/blogi/sademetsia-vihreaan-muoviin-pakattuina/ Wed, 14 Sep 2022 08:35:23 +0000 http://wearepo.paasikiviopisto.fi/?p=474 Tiesitkö, että palmuöljyn käyttö polttoaineena tuottaa useita kertoja suuremmat kasvihuonepäästöt kuin maasta porattu öljy? Tiesitkö, että suurin osa palmuöljystä tulee poltetuista sademetsistä Indonesian ja Malesian alueilta? 

Nämä asiat ja paljon muutakin sinun tulee tietää planeetalla, jonka ilmaston ja ekosysteemin romahtamisesta on tullut suuri bisnes.

Yhä useampaa tuotetta mainostetaan ekologisuudella. Osta tämä ja pelasta planeetta. Sehän on erittäin hyvä askel parempaan, jos tuotteet tehdään ekologisemmin. Mutta kuinka paljon ihmisiä viedään harhaan?

Pikkuhiljaa suurempi joukko ihmisiä on tiedostanut planeetan tilan. Kasvisruokavalion yleistyessä Amazonin soija ja Indonesian poltettujen sademetsien palmuöljystä valmistettuja tuotteita alkaa ilmestymään kaupanhyllyille koko ajan enemmän.

Tiedostavan ihmisen täytyy olla tarkkaavainen. 

Biodiesel on kyllä puhtaampaa polttaa, mutta mistä se on peräisin?
Palmuöljyä, soijaa, sokeriruokoa hävitetyistä sademetsistä?
Kaasu tulee venäjältä ja rahoittaa sotaa.
Akku mineraali kaivokset tekee pahaa tuhoa luonnolle, niissä harvoissa paikoissa planeettaa, joista niitä saadaan louhittua.
Millä tavoin sähkön on tuotettu? Kolmekymmentäkuusi prosenttia maailman sähköstä on edelleen hiilellä tuotettu, eikä biopolttoaineet välttämättä ole ympäristöystävällisiä.

Käytännössä mikään kuljetus ei ole ympäristöystävällistä, mitä enemmän kilometrejä sitä suurempi hiilijalanjälki syntyy.
Siirtyminen sähköautoihin avaa triljoonien eurojen markkinat. Arviot siitä, missä vaiheessa uusi sähköauto on uutta öljyllä kulkevaa autoa ympäristöystävällisempi, vaihtelee. Joka tapauksessa liikutaan sadan tuhannen kilometrin yläpuolella. Sähköntuotanto vaikuttaa tulokseen huomattavan paljon. Uusiutuvilla luonnonvaroilla, kuten tuulella tuotettava sähkö nopeuttaa tähän tulokseen pääsemistä ja toisaalta hiilellä tuotettu sähkö tekee sähköautosta vähemmän ympäristöystävällisen polttomoottoriin verrattuna.
Akkuteollisuus ja akku mineraalien louhinnan ympäristövaikutukset, puhumattakaan työntekijöiden orjuutta vastaavista olosuhteista on erittäin ongelmallinen sähköautoihin siirryttäessä. On arvioitu,  että noin kaksitoista miljoonaa tonnia sähköajoneuvojen pattereita poistuu käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Mitä niille tapahtuu sen jälkeen?
Akkuteknologia odottaa vielä läpimurtoa, jotta sähköstä olisi polttomoottorin korvaajaksi. Samoin maailmanlaajuisesti hiilisähkö pitäisi saada korvattua uusiutuvilla energioilla.
Paras on ajaa autot loppuun, on myös olemassa esimerkiksi mahdollista kerätä ilmasta hiilidioksidia ja muuntaa sitä polttomoottoreille sopivaksi ilman suurempia moottori muutoksia. Pääseekö tämänkaltaiset läpimurrot häiritsemään näitä triljoonien eurojen markkinoita?

Paras vaihtoehto on lähes aina paikallinen tuote ja paikallinen kausittainen ruoka lähikaupasta.

Vaikka fair trade ja organic sertifikaatit on suhteellisia niiden antamaan kuvaan orgaanisesta tai viljelijän osuudesta. Vaikka joitain väärinkäytöksiä tapahtuu, sertifikaatteja kuitenkin valvotaan. Esimerkiksi kotimaista luomu sertifikaattia valvotaan tarkasti. Enemmän siinä miettii, että mitä se toinen tuote, jossa ei mitään sertifikaattia ole. Onhan esimerkiksi isot suklaa korporaatiot syytteessä lapsiorjien käyttämisestä viljelyksillään. 

Tekstiiliteollisuus on maailman toiseksi suurin saastuttaja öljyteollisuuden jälkeen. Työntekijöitä pidetään orjuuden kaltaisissa oloissa. Öljystä valmistetuista vaatteista irtoavat mikromuovit kulkevat sateen mukana pohjoisnavalla ja  päättyvät syntymättömän lapsen istukkaan. Muovia on joka puolella, se menee pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi, kulkeutuen tuulten ja sateiden mukana kaikkeen ja kaikkialle.

Maailma on vaatteita pullollaan. Hyvää tavaraa on kierrätyskeskukset ja muut käytetyn tavaran kaupat  täynnä, ei kun sinne kiertelemään. Sen jälkeen vaihtoehtona on luomu pellava, puuvilla tai hamppu Fairtrade sertifikaatilla.

Paras tapa suojella planeettamme on olla ostamatta mitään ja kun jotain ostaa,  etsii hyvää käytettyä. Ruokavalinnoissa kannattaa suosia paikallisia lähellä tuotettuja tuotteita ja valita luomua aina kun se on mahdollista. Kyllä se sähköpyörä ja vielä paremmin polkupyörä voittaa autoilun ja minkä tahansa julkisen kulkuvälineen kaupungeissa alle kymmenen kilometrin matkalla, missä lajissa tahansa. Se on nopein, ympäristöystävällisin ja samalla tulee ylläpidettyä kuntoa. Mitä muuta voimme tehdä? Pitää ääntä yllä?

Sademetsät katoaa kun ihmiset pyyhkii takapuolensa Amazonin kaadetussa sademetsässä kasvatetun eukalyptuspuun paperiin. Edellisenä iltana nautitun palmuöljy snacksien jälkeen. Pesten hiuksensa illalla palmuöljyllä ja lisäämällä palmuöljyä voiteena iholle.

Parempi olla tietoinen mitä asiat ympärillä ovat, mistä ne tulee miten ne on tehty. Kysymällä, lukemalla ja pohtimalla asiat kyllä selviää, vaikka maailma hyvin monimutkainen onkin. Valtameri syntyy pisaroista ja yksittäisen ihmisen valinnat luovat kokonaisuuden.

Teksti: Eero S

Kuvat: PsymBatik

Lähteet:
https://www.theguardian.com/environment/2021/aug/20/electric-car-batteries-what-happens-to-them

https://www.theguardian.com/global-development/2021/feb/12/mars-nestle-and-hershey-to-face-landmark-child-slavery-lawsuit-in-us

]]>
Käydäkö armeija vai ei? https://wearepo.paasikiviopisto.fi/blogi/kaydako-armeija-vai-ei/ https://wearepo.paasikiviopisto.fi/blogi/kaydako-armeija-vai-ei/#respond Wed, 14 Sep 2022 08:15:26 +0000 http://wearepo.paasikiviopisto.fi/?p=453

Miksi mennä tai olla menemättä armeijaan? Onko vuosi palveluksessa parasta aikaa elämässä vai älytöntä leikkikoulua aikuisille ihmisille? Mielipiteitä on joka lähtöön, mutta mitä palvelukseen astuminen oikeasti on ja mikä on sen perimmäinen tarkoitus? 

Nuoret miehet saavat ensimmäisen kosketuksen maanpuolustukseen lähellä kutsuntaikää, kun postilaatikkoon ilmestyy kutsuntakirje. Useille se on jännittävä, ajatuksia herättävä ja jopa pysäyttävä hetki. Mieli alkaa jo vaellella sukulaisten kertomuksilla ja aseella ampumisella. Monesti seuraava kysymys joka herää nuorten mielissä on “onks pakko” tai “ois täs ny muutaki”. Poikkeuksiakin tietenkin löytyy. Minut sijoitettiin reserviupseerikurssille Haminaan, jonne saapui varusmiehiä ympäri Suomen eri varuskunnista. Kurssilla oli monia varusmiehiä, joiden sukulaiset olivat sotilas ammateissa. Siellä palvellessani huomasin monien motivaation ja tavoitteiden olevan vielä reilusti omiani korkeammalla.

Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä. Naisille armeija on vapaaehtoinen. Yle kirjoittaa vuoden 2019 tilastojen perusteella että kyky ja halu varusmiespalvelukseen on laskussa. Koko maan keskiarvo on 73,5 prosenttia.   

  Suomen armeija on nimensä “puolustusvoimat” mukaisesti puolustukseen suunniteltu sotilasorganisaatio. Sen tarkoitus on turvata Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä. Se takaa valtion ja kansalaisten turvallisuuden sodan aikana. Se suojelee Suomen itsenäisyyttä ja tarjoaa kansalaisille n.12 500 työpaikkaa. Puolustusvoimat on elinehto itsenäisyyden ja vapauden säilyttämiselle Suomessa. Puolustusvoimien arvoja ovat isänmaallisuus, ammattitaito, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luotettavuus sekä yhteistyö. 

Oman kokemukseni mukaan armeija opettaa nuorta hallitsemaan tunteita, kestämään vastoinkäymisiä sekä henkistä painetta. Puolustusvoimien kantahenkilökunta, sekä varusmiesjohtajat testaavat varusmiehiä nähdäkseen kenestä on materiaalia sodan ajan joukkoihin. Parhaiten suoriutuvia ja oikean asenteen omaavia sijoitetaan johtotehtäviin. Tiukilla aikamääreillä, fyysisillä testeillä, jatkuvalla käskytyksellä ja ajoittain ravintoa, sekä unta minimoimalla saadaan tarvittava yleiskuva sotilaasta ja mihin tehtävään hänet voidaan sijoittaa. Oma slangi ja huumori on myös olennainen osa armeijaa ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Itselle palvelukseen astuminen oli selviö. Suvussa on lottia ja veteraaneja, joten koin armeijan käymisen velvollisuutenani sekä jaan puolustusvoimien arvot. 

Tutustuin armeija-aikana useisiin varusmiehiin, joiden motivaatio armeijan palveluksessa ei ollut kovin korkealla  ja minua yllätti kuinka positiivinen vaikutus armeijan käymisellä oli heidän omiin elämiin. Muutama varusmies pääsi eroon huumeista palveluksen aikana ja monet saivat ensi kertaa elämässään tarvittavan määrän päivittäistä liikuntaa ja hyvän vuorokausirytmin.

 Toki jonkinlaista reippautta tulee olla selviytyäkseen sotilasorganisaatiossa ja saadakseen siitä oppeja sekä eväitä tulevaisuutta varten. Täten ollen suosittelen armeijaa kaikille, joilla on vähääkään mielenkiintoa, velvollisuuden tunnetta tai kokeilunhalua. On toki hyviä syitä olla menemättä armeijaan. Kapteeni Timo Miettinen Maavoimien esikunnasta Mikkelistä kertoo Ylelle, että erilaiset mielenterveysongelmat ovat varusmiespalveluksen lykkäysten ja vapautusten suurin yksittäinen syy. Itse koen, että mikäli ei ole yhtään motivaatiota ja olet suorastaan armeijan vastainen, on silloin syytä valita siviilipalvelus. Olen tämänkaltaisiin tapauksiin varusmiesjohtajana törmännyt ja kumpikaan osapuoli ei kohtaa tarpeitaan, mikäli tällainen henkilö pysyy palveluksessa. Palveluksen estävät fyysiset vammatkin ovat syy jättää asepalvelus väliin ja niistä tulee olla lääkärintarkastuksessa rehellinen.

Suosittelen armeijan käymistä kaikille sukupuolesta tai iästä riippumatta. Se on ainutlaatuinen ja kasvattava kokemus, josta voi jäädä elinikäisiä kavereita ja muistoja. Suomen kokoisella ja väkiluvultaan pienellä valtiolla ei voi ikinä olla liikaa reserviläisiä!

Lähteet: Puolustusvoimat.fi, https://puolustusvoimat.fi/tyo-ja-koulutus, https://yle.fi/uutiset/3-11217159, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438

Teksti: Vili Himberg

]]>
https://wearepo.paasikiviopisto.fi/blogi/kaydako-armeija-vai-ei/feed/ 0
Opiskelijoiden mielenterveys vaakalaudalla? https://wearepo.paasikiviopisto.fi/artikkelit/opiskelijoiden-mielenterveys-vaakalaudalla/ https://wearepo.paasikiviopisto.fi/artikkelit/opiskelijoiden-mielenterveys-vaakalaudalla/#respond Wed, 14 Sep 2022 08:07:24 +0000 http://wearepo.paasikiviopisto.fi/?p=452 Mitä on mielenterveys ja mitä tarkoitetaan mielenterveyshäiriöillä? Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa henkilö pystyy näkemään omat kykynsä ja pystyy selviämään arjen haasteista ja on kykeneväinen toimimaan yhteiskunnassa normaalisti. 

No mitä tarkoittaa mielenterveyshäiriöt? Mielenterveyshäiriössä henkilön mieliala, tunteet, ajatukset ja ihmisen käytös haittaavat ihmisen normaalia toimintakykyä, ihmissuhteita ja aiheuttavat ihmiselle kärsimystä. Vakavammat mielenterveysongelmat voivat lamaannuttaa ihmisen täysin. Mielenterveysongelmia on olemassa monia erilaisia, mutta yleisimmät opiskelijoiden keskuudessa on ahdistuneisuushäiriöt sekä masennus. 

THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan  diagnosoidun ahdistuneisuushäiriön sekä masennuksen osuus on melkein kolminkertaistunut vuodesta 2000 alkaen. Mistä tämä johtuu? Onko olemassa seikkoja, jonka takia yleistyvyys on lähtenyt niin hurjaan nousuun?

Vuodesta 2000 tähän vuoteen asti on tapahtunut monia tapahtumia maailmalla, jotka ovat voineet vaikuttaa opiskelijoiden stressitasoon. Hyvänä esimerkkinä koronaepidemia, joka vaikutti myös omaan opiskeluun lukion aikana. Nopean ajan sisään jokainen opiskelija on omassa huoneessa tuijottaen läppärin näyttöä, eikä saatu nähdä opettajia tai omia luokkakavereita. Myös kokeet piti tehdä etänä. Kaikki abi jutut jouduttiin suunnittelemaan uudestaan/ perumaan kokonaan.

Mielenterveysongelmista puhutaan mediassa nyt todella paljon laajemmin ja avoimemmin kuin ennen, joka saattaa vaikuttaa diagnoosien nousuun, sillä ihmiset tietää asiasta nyt enemmän ja osaavat tunnistaa omat oireet paremmin. Avun hakeminen on nykyään myös helpompaa netin avulla. Nykyään mielenterveysongelmat ovat enemmän normalisoituja, eikä ole enää niin vahva tabu kuin ennen.     

Opiskelijat joutuvat sietämään monista eri lähteistä tulevaa painetta ja stressiä. Deadlinet, kokeet, mahdolliset ihmissuhteet ja rahahuolet ovat yleisimpiä syitä opiskelijoiden stressitason nousuun. Stressitason nopea ja jyrkkä nousu saattavat altistaa mielenterveyshäiriöille. Myös ihmisen tausta, kuten lapsuus ja mahdolliset traumat saattavat altistaa mielenterveyshäiriöille.

Ihmisiä on erilaisia ja jotkut sietävät stressiä ja painetta paljon paremmin kuin toiset. Terveyskirjaston nettisivujen mukaan joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä ja joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavemman masennusjakson.  

Miten opiskelijan mahdolliset mielenterveysongelmat vaikuttavat työn jälkeen? Masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja muut mielenterveysongelmat voivat hankaloittaa oppimista ja opinnoissa etenemistä. Moniin mielenterveyden ongelmiin  liittyy muutoksia tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa ja usein vaikeuksia ilmenee erityisesti muistamisessa ja keskittymisessä. 

Voidaanko mielenterveysongelmia jotenkin ennaltaehkäistä? THL:n nettisivuilla mainitaan muutamia ehkäisy tapoja, kuten esimerkiksi ihmissuhteiden parantaminen, päihteiden vähentäminen, avun tarjoaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja elinympäristön kehittäminen mukavemmaksi.  

Masentuneena ihminen voi kokea itsensä täysin voimattomaksi, jonka takia energian taso voi olla vähäinen. Omien voimavarojen mukaan muiden ihmisten kanssa sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on tärkeää. Avun etsiminen on myös tärkeää. Apua voi etsiä netistä esimerkiksi mielenterveystalo.fi, josta löytyy 24/7 apua chatti. Samalta sivulta löytyy myös paikka- ja palveluhaku, jonka avulla voi etsiä oman paikkakunnan terveysasemien yhteystiedot tai etsiä apua tiettyyn ongelmaan. Paikka- ja palveluhausta löydät mielenterveys- ja päihdepalveluita.

Mielenterveysongelmia voidaan kuitenkin yrittää ennaltaehkäistä edellä mainituilla tavoilla. Vaikka mielenterveysongelmista ei välttämättä täysin pääse eroon psykologien ja psykiatrien avulla, niiden kanssa voi oppia elämään ja niitä tunteita on mahdollista oppia käsittelemään. 

Kirjoittaja: Jenni Sjöholm

Lähteet: THL.fi, mielenterveystalo.fi, mieli.fi, nyyti.fi

Kuvat: pixabay.com

]]>
https://wearepo.paasikiviopisto.fi/artikkelit/opiskelijoiden-mielenterveys-vaakalaudalla/feed/ 0