Vinyylilevyjen suosio on kasvanut viimeisen 10-vuoden aikana. Yhä useampi vanha ja uusi harrastaja on kaivanut vanhoja soittimia esiin tai ostanut uuden. Suomessa vinyylilevyt eivät ole toistaiseksi löytäneet paikkaansa tavallisten tavaratalojen hyllyille, mutta levykauppoja ja kirppiksiä löytyy mukavasti. Mikä ihmisiä kiehtoo vinyyleissä vielä 2020-luvulla, kun musiikin kuuntelu on niin vaivatonta suoratoistopalveluiden kuten Spotifyn kautta?
Estetiikka ja konkretia keskeisessä osassa
Turussa toimiva Round Sound Records myy käytettyjä vinyylejä. Sen valikoimaan kuuluu enimmäkseen “mustaa rytmimusiikkia” eli jazzia, soulia, hip-hoppia, reggaeta ja funkkia. Liikkeen omistaja Felix Manell on kyllä huomannut levyjen nousseen suosion, mutta ei kutsuisi sitä välttämättä vielä trendiksi: “Kyllä vinyyli jonkin verran elää nousukautta, mutta ei se mitään mainstreamia vielä ole. Ehkä vähän liikaakin on mediassa asiaa hehkutettu.” Felixillä ei toistaiseksi ole nettikauppaa, jonka kautta uskoisi saavuttavansa asiakkansa nykyistä helpommin.
Round Sound Recordsissa käy paljon erilaisia asiakkaita: “On keräilijöitä, Dj:t, musiikki fiilistelijöitä ja musiikin tekijöitä, jotka ostavat levyjä samplaamista varten.” Ihmiset käyttävät monia eri musiikin formaatteja ja niille kaikille on oma aikansa ja paikkansa Felix mainitsee.
Felix uskoo, että vinyylien suosio liittyy paljolti estetiikkaan ja ihmisten haluun omistaa jotain konkreettista. Levyjen tuntuma, kansitaide ja vanhan paksun pahvikantisen jazzlevyn tuoksu ovat esimerkkejä siitä, mikä saattaa houkutella levyn ostoon: “Siihen syntyy pelkän musiikin lisäksi aistillinen elämys.” Hän myös kertoo, että levykokoelma voi olla kaunis sisustuselementti.
Asiakasta ajatellen kaikki on otettu huomioon. Levyt ovat siististi esillä ja liikkeessä on hyvät levysoittimet kuuntelua varten. Felix kannustaakin asiakkaita ottamaan pinon levyjä ja kuuntelemaan niitä ennen ostopäätöstä.
Myyntiluvut puhuvat puolestaan
Turussa jo pitkään toiminut 8raita levykauppa myy sekä vinyylejä että CD-levyjä. 8raidan omistaja Fredrik Johansson on ollut alalla pitkään ja osaa oman kokemuksen kautta kertoa vinyylien suosiosta. Kun liike avattiin 14-vuotta sitten, heillä oli vinyylejä, mutta hyvin marginaalinen määrä. Tilanne muuttui muutamien vuosien päästä: “Kymmenen vuotta sitten vinyylien nousun alkoi huomaamaan ja noin kuusi tai seitsemän vuotta sitten se ohitti CD:n myynnin meidän liikkeessä.”
Uusien julkaisujen kohdalla vinyylin osuus myynnistä on noin 95%. Pienen kysynnän takia Fredrik ei enään osta uusia julkaisuja CD-levyinä. Käytettyjä levyjä tarkastellessa luvut ovat hieman tasaisemmat.
Vinyylien kerääminen voi olla hauska harrastus, mutta soittimen hankinta on iso sijoitus. Clas Ohlsonilta voi saada soittimen 50 euron hintaan, mutta se saattaa pilata levyt ja äänentoisto ei ole kehuttava. “Hyvää levysoitinta ei saa alle 300 eurolla”, Fredrik mainitsee. Jos hyvästä 70-luvun soittimesta on pitänyt huolta, niin se on edelleen hyvä. Monet ovat vieneet soittimensa talteen kellariin tai ullakolle, jossa ne ovat altistuneet kylmyydelle ja kosteudelle.
Vaikka CD-levyjen aika tuntuu olevan ohi, on mielenkiintoista nähdä onnistuuko sekin formaattina tekemään samanlaisen uuden nousun, kuin vinyylit. Fredrikin mielestä se ei ole mahdottomuus, mutta vain aika voi näyttää: “Muistan vielä 90-luvun alussa CD:n tultua, kun kaikki kaverit veivät vinyylit divariin. Niistä sai noin 10 markkaa per kappale. Tällä hetkellä CD-levyistä saa noin euron kappaleelta.” CD:t yleistyivät vuosina 1993-2000. Tuohon aikaan julkaistut vinyylit ovat harvinaisia, koska ihmiset ostivat uutta formaattia eli CD:tä. Sama voi tapahtua CD-levyille, jotka on valmistettu viimeisen viiden vuoden aikana. “En ole kuitenkaan ostamassa kaikkia tarjolla olevia CD-levyjä johonkin varastoon ja toivo, että niistä saisi paljon rahaa 20-vuoden päästä”, Fredrik sanoo.
Vinyylien suosiolle on vaikeaa määrittää yhtä tiettyä syytä. Estetiikka, musiikin konkretia, tunnelma, keräilyarvo, historia ja moni muu tekijä vaikuttavat siihen. Vinyylit ovat edelleen 2020-luvulla varteenotettava musiikin kulutuksen tapa ja on vaikea sanoa hiipuuko niiden suosio koskaan.
Teksti ja kuvat: Akseli Kuvaja
