Mitä on mielenterveys ja mitä tarkoitetaan mielenterveyshäiriöillä? Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa henkilö pystyy näkemään omat kykynsä ja pystyy selviämään arjen haasteista ja on kykeneväinen toimimaan yhteiskunnassa normaalisti.
No mitä tarkoittaa mielenterveyshäiriöt? Mielenterveyshäiriössä henkilön mieliala, tunteet, ajatukset ja ihmisen käytös haittaavat ihmisen normaalia toimintakykyä, ihmissuhteita ja aiheuttavat ihmiselle kärsimystä. Vakavammat mielenterveysongelmat voivat lamaannuttaa ihmisen täysin. Mielenterveysongelmia on olemassa monia erilaisia, mutta yleisimmät opiskelijoiden keskuudessa on ahdistuneisuushäiriöt sekä masennus.
THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan diagnosoidun ahdistuneisuushäiriön sekä masennuksen osuus on melkein kolminkertaistunut vuodesta 2000 alkaen. Mistä tämä johtuu? Onko olemassa seikkoja, jonka takia yleistyvyys on lähtenyt niin hurjaan nousuun?
Vuodesta 2000 tähän vuoteen asti on tapahtunut monia tapahtumia maailmalla, jotka ovat voineet vaikuttaa opiskelijoiden stressitasoon. Hyvänä esimerkkinä koronaepidemia, joka vaikutti myös omaan opiskeluun lukion aikana. Nopean ajan sisään jokainen opiskelija on omassa huoneessa tuijottaen läppärin näyttöä, eikä saatu nähdä opettajia tai omia luokkakavereita. Myös kokeet piti tehdä etänä. Kaikki abi jutut jouduttiin suunnittelemaan uudestaan/ perumaan kokonaan.
Mielenterveysongelmista puhutaan mediassa nyt todella paljon laajemmin ja avoimemmin kuin ennen, joka saattaa vaikuttaa diagnoosien nousuun, sillä ihmiset tietää asiasta nyt enemmän ja osaavat tunnistaa omat oireet paremmin. Avun hakeminen on nykyään myös helpompaa netin avulla. Nykyään mielenterveysongelmat ovat enemmän normalisoituja, eikä ole enää niin vahva tabu kuin ennen.
Opiskelijat joutuvat sietämään monista eri lähteistä tulevaa painetta ja stressiä. Deadlinet, kokeet, mahdolliset ihmissuhteet ja rahahuolet ovat yleisimpiä syitä opiskelijoiden stressitason nousuun. Stressitason nopea ja jyrkkä nousu saattavat altistaa mielenterveyshäiriöille. Myös ihmisen tausta, kuten lapsuus ja mahdolliset traumat saattavat altistaa mielenterveyshäiriöille.
Ihmisiä on erilaisia ja jotkut sietävät stressiä ja painetta paljon paremmin kuin toiset. Terveyskirjaston nettisivujen mukaan joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä ja joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavemman masennusjakson.
Miten opiskelijan mahdolliset mielenterveysongelmat vaikuttavat työn jälkeen? Masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja muut mielenterveysongelmat voivat hankaloittaa oppimista ja opinnoissa etenemistä. Moniin mielenterveyden ongelmiin liittyy muutoksia tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa ja usein vaikeuksia ilmenee erityisesti muistamisessa ja keskittymisessä.
Voidaanko mielenterveysongelmia jotenkin ennaltaehkäistä? THL:n nettisivuilla mainitaan muutamia ehkäisy tapoja, kuten esimerkiksi ihmissuhteiden parantaminen, päihteiden vähentäminen, avun tarjoaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja elinympäristön kehittäminen mukavemmaksi.
Masentuneena ihminen voi kokea itsensä täysin voimattomaksi, jonka takia energian taso voi olla vähäinen. Omien voimavarojen mukaan muiden ihmisten kanssa sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on tärkeää. Avun etsiminen on myös tärkeää. Apua voi etsiä netistä esimerkiksi mielenterveystalo.fi, josta löytyy 24/7 apua chatti. Samalta sivulta löytyy myös paikka- ja palveluhaku, jonka avulla voi etsiä oman paikkakunnan terveysasemien yhteystiedot tai etsiä apua tiettyyn ongelmaan. Paikka- ja palveluhausta löydät mielenterveys- ja päihdepalveluita.
Mielenterveysongelmia voidaan kuitenkin yrittää ennaltaehkäistä edellä mainituilla tavoilla. Vaikka mielenterveysongelmista ei välttämättä täysin pääse eroon psykologien ja psykiatrien avulla, niiden kanssa voi oppia elämään ja niitä tunteita on mahdollista oppia käsittelemään.
Kirjoittaja: Jenni Sjöholm
Lähteet: THL.fi, mielenterveystalo.fi, mieli.fi, nyyti.fi
Kuvat: pixabay.com
